lauantai 6. joulukuuta 2014

Juhla vanhain perinteiden

Ajattelin kirjoittaa teille jouluaattomme kulusta. Jokainen aatto kuluu lähes täsmälleen saman kaavan mukaan. Elämäni jokaisen joulun olen viettänyt Pohjoisessa äitini vanhemmilla, mummulassani. En oikeastaan osaa edes kuvitella viettäväni joulua muualla. Samassa pikkukaupungissa asuu myös isäni äiti, liuta muita sukulaisia ja siihen päälle vielä kaikki ystävät. :)

1. Joka jouluaatto ylitän itseni heräämällä jo yhdeksän aikoihin, jopa aiemmin. Olen toivottoman aamu-uninen, mutta olisi suorastaan kamalaa nukkua Joulupukin kuumanlinjan ohi!
2. Aamukaffen ja -glögin seurana nautimme niin joulupuurosta ja tortuista kuin TV:n lastenohjelmistakin.
3. Puolenpäivän aikaan käymme isäni äidillä, siellä katsomme Joulurauhan julistuksen ja herkuttelemme niin kuin jouluna kuuluu.
4. Seuraavaksi käymme isäni enolla, ihanassa mökissä keskellä lumista metsää. Siinä talossa on sitten tunnelmaa, aidot kynttilät kuusessa ja leivinuunista kantautuva kinkuntuoksu. Yksi erikoisempi jouluperinne on enon luona kyläillessä syödä joulutortut vuodesta toiseen Jaffan kera. ;)
5. Enon luota siirrymme hautuumaille sytyttämään kynttilät lumisadepilven reunalla joulua viettävien rakkaiden haudoille. Joinakin vuosina olemme käyneet aattona joulukirkossa, katsotaan tänä jouluna fiiliksen mukaan taas! Aina tuolla haudoilla näkee paljon tuttuja ja sukulaisia, sillä kuten jo mainitsinkin, iso osa suvustamme asuu samassa kaupungissa. Mikä ihana tunnelma!
6. Rehellisesti sanottuna en muista, onko tapana ollut äitini vanhemmille palatessa käydä ensin joulusaunassa, vaiko syödä jouluateria. :D Joka tapauksessa suoritamme molemmat perinteiset toimenpiteet joka joulu, niin kuin aina on ollut. Joulupöydän antimet koostuvat perinneruoista. Kinkku, peruna-, porkkana- ja henkilökohtainen suosikkini lanttulaatikko, rosollit sipulilla ja ilman, kalaherkut, karjalanpaisti, perunat, joululeipä, silli, sienisalaatti ja muut ihanat. Tiedoksi, että tässä vaiheessa tarinointia tulvahtivat liikutuksenkyyneleet.
7. Tässä vaiheessa jouluaattoa tuppaa olemaan perinteenä paniikinomainen mihin-pistinkään-sen-paketin-kenelle-tämä-olikaan-missä-pakettikortit-apua-paperi-on-revennyt-pukki-ethän-tule-ihan-vielä -vaihe.
8. No mutta sitten tuleekin itse joulupukki. Joka vuosi yhtä kiusallinen perinne on laulaa pukille. Koko pesue menee enemmän tahi vähemmän kipsiin, mutta silti se joka vuosi suoritetaan. Jaetaan lahjat, katsotaan ohjelmia, herkutellaan. Uhah, joulu. <3

Mukavaa viikonlopun jatkoa! :)




maanantai 1. joulukuuta 2014

Jouluna taas lapsi olla saan

Joulun ihmemaa on tainnut valloittaa mieleni tämän vuoden osalta jo kokonaan. Viime yöstä ei meinannut tulla mitään, kun en joulufiiliksiltäni ollut saada jouluradiota suljettua ja alettua nukkumaan. Katselin ikkunasta jouluvalojen loistetta ja laskin tunteja aamuun. Hihi, kuin pikkulapsi! Joulukalenterin ensimmäinen luukku on avattu, enää 23. <3 Tulkoon tästä joulukuusta taas hieman ihanampi kuin edellisestä.


   

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Nyt sytytämme kynttilän

Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä. <3 Partiolaisten joulukalenterin ensimmäinen luukku on jo avattu. Yhtäkään joululahjaa ei ole vielä ostettuna, mutta joulukortit sentään on kutakuinkin kirjoitettu. Piparkakkutalon väsääminen on aloitettu ja jouluvalot on asennettu niin sisälle kuin uloskin. Kynttilöitä ja suklaata kuluu tuhottoman paljon, mutta se suotakoon, onhan joulu vain kerran vuodessa.



Jouluvalot ovat roikkuneet pihakuusessa koko kesän, ja nyt ne on taas kytkettynä. Koivun oksilla keinuu kolme pajupalloa. Ikkunoissa loistavat tunnelmalliset Jouluikkunat. Enää lumi puuttuu.

Virittäytykäämme ensimmäisen adventin tunnelmiin Hoosiannan mukana. Iloa ja valoa kaikille!


lauantai 1. marraskuuta 2014

Kuulumisia

Ensinnäkin; pahoittelen viiden viikon mittaista hiljaiseloa blogissani. Blogi jäi hetkeksi muun elämän jalkoihin, mutta joulu ei. :) Viiteen viime viikkoon on kuulunut hyvää, kiireistä tosin. Olen kuluttanut häpeällisen ison määrän Pandan Enkeli -konvehteja. Ne kuuluvat (ja ovat kuuluneet niin kauan kuin jaksan muistaa) joulusuklaiden top viiteni kärkikastiin. Oletteko koskaan listanneet suosikkejanne?

1. Fazerin Joulusuklaa (ehdottomasti levynä, ei konvehtina)
2. Enkeli -suklaa (konvehtina, ei patukkana)
3. Vihreät kuulat (pakko laittaa tähän vaikkei ole suklaata nähnytkään)
4. Fazerin sitruuna- ja vadelmajogurttisuklaa
5.  Fazerin piparkakkusuklaa

Tänään olen leiponut tähtitorttuja ja vuoden ensimmäiset piparit. Haaveilin tänään jouluvalojen kytkemisestä, mutta jäi vielä vaiheeseen. Pihakuusessa on koko kesän roikkuneet valot, jotka voisi taas ottaa käyttöön. Mitähän naapurit sanoisivat tästä ajankohdasta. ;)

Jatkoin jälleen perinnettä ihanaisella Fazerin Suklaajoulukalenterilla. Mahtavaa, että enää 29 päivää ensimmäiseen luukkuun! <3 Nopeasti kuluvaa marraskuuta!


keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ystävämme kuura

Kuuraiset aamut ovat heikko kohtani. Ne ovat ihana ja toivottu merkki talven ja tässä tapauksessa joulun lähestymisestä. <3 Tänä aamuna kuura sai minut lähtemään ilman aamupalaa 20 minuuttia etuajassa, jotta kerkeäisin valokuvata ulkona. Tänään oli oikeasti pakkasta! Toivon, että kylmät ilmat tulisivat nyt jäädäkseen. Minusta on ärsyttävää elää kuin jossakin välivuodenajassa, ei ole enää kesä, mutta ei tarvitse takkia. :/



Tällä hetkellä on vihdoin maisteltavana Fazerin talvisuklaa. Ei tosiaan jouluinen, mutta herkullinen. Taidanpa siirtyä suklaineni ulos haistelemaan syksyistä ilmaa. Ja kaakaota olla pitää! ;)

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Rahkaudesta jouluun

Jouluiset kausimaut on nyt testattu. Piparirahkan tuoksu toi mieleen juustokakun piparipohjalla, ja pidin siitä enemmän, mutta makukamppailussa luumu-kaneli vei voiton. Maku oli jotenkin "aidompi" ja toi minulle vahvasti mieleen jouluaaton riisipuuron luumukiisseleineen. Toki ihania olivat molemmat, ei varmasti jäänyt viimeiseksi ostokerraksi. Onkohan olemassa muita jouluisia rahkamakuja? Jäin koukkuun. ;)






Juurikin näiden rahka-asioiden innoittamana aloin miettimään makujen ja tuoksujen aiheuttamia mielleyhtymiä. Luumurahka vei minut heti aaton puuropöytään, kun taas piparirahka joulunodotukseen. Vaikka piparit ovat hyviä, tulee niitä syötyä enemmän joulua odotellessa, kuin juuri aattona. Sunnuntaina huomasin taas pitkästä aikaa kynttilöitä poltellessa, että niistäkin tuli heti joulu mieleen. Samoin tänään mandariinia kuoriessani. Ne eivät ole täysin sama asia, kuin vaikka juuri piparintuoksu, joka liittyy vain jouluun, koska kyllähän esimerkiksi mandariineja ja rahkaa voi syödä ympäri vuoden. Ne eivät ole "aitoja", vain jouluun liittyviä asioita, mutta silti varsinkin näin joulunodotusta aloittaessa tulee tehtyä tällaisia huomioita, joka vuosi uudestaan. :)

Iloa!